Tiedäthän että entisaikaan oli lääkkeiden rinnalla erilaisia tapoja, joilla hoidettiin ihmisiä?
Eikä silloin hoidettu pelkästään kehollista sairautta, vaan siinä oli mukana myös mielen hoitoa.
Yksi ja ehkä tärkein niistä oli lähimmäisen läsnäolo, sillä sen mukana saatiin:
-
ymmärrystä ja ymmärretyksi tulemista
-
molemminpuolista lähimmäisen rakkautta
-
pyyteetöntä avun saantia
-
kuulluksi tulemista
Aikaa ei silloin mitattu rahassa, niin kuin nykyään, vaan ymmärrettiin, että aikaa ei korvaa rakkauden ja hoivan puutetta.
Tänä kiireisenä aikana toivoisin että ilman lääkärin määräystäkin läheisyyden lääkeresepti löytyy sieltä sydämestä.
Tietty ns korona-aikana sen kykenee hoitamaan myös puhelimitse, sillä äänellä on suuri merkitys ihmisen hyvinvointiin.
Eikö olisikin ihanaa!
#Hei, soitin sinulle koska lääkäri määräsi niin, ja tiedän että se on minulle hyväksi kun kuulen äänesi.
Soitin vain kun taas sua kaipaan….#
Olen ymmärtänyt että moni ihminen kaipaa lääkäriin tai hoitajalle mennessään ennen kaikkea IHMISTÄ, joka kuuntelee, on läsnä ja antaa tarvittaessa myös niitä arkipäivän tai vanhan ajan hyväksi havaittuja neuvoja.
Läheisyys ja lämmin vastaanottohan on itsessään jo hoitavaa energiaa.
Siinä on hyväksyvää ja rakastavaa läsnäoloa.
Läheisyyttä ja aikaa ei voi pillereihin ja purnukoihin sulloa, mutta niiden yhdistelmä saa aikaan ihmeitä.
Tänä päivänä moni asia on ikään kuin puristettu tiiviiksi ja tuottavammaksi.
Money talks!
Valitettavasti se koskee myös monia hoitajia, lääkäreitä ja eniten niitä, jotka ovat lähteneet tuolle auttamisen tielle sydän edellä.
Tiedän että on olemassa hoitohenkilökuntaakin, jotka lähtevät työpäivän jälkeen sydän mankeloituna ja itkien kotiin.
Toipumaan….huomista varten.
On myös ihmisiä jotka ovat kykenemättömiä vastaanottamaan läheisyyttä, sillä sitä ei ole tarjottu kotona, ja se on surullista, sillä sen tarve purkautuu aina jotenkin ulos…
Ihminen on siitä kummallinen, että niistä tunteista, kokemuksista ja opituista malleista rakennamme itsellemme ns totuuskerroksia, joiden avulla toimimme, puhumme ja kohtelemme ympärillä olevia ihmisiä, eläimiä ja kaiken kaikkiaan koko luontoakin.
Tuota opintojanaa on vanhemmalla iällä aika vaikea lähteä yksin muuttamaan, sillä uudet asiat ja tavat pelottavat.
Onneksi olemme menneet tässäkin eteenpäin, myös jälkipolvien osalta.
Ennen opetettiin että pojat eivät itke ja moni itku jäi huomiotta myös tytöiltä. Piti vaan selviytyä.
Uskon kuitenkin että moni haluaisi avautua ja kertoa niistä omista syvistä tunnepuolen asioistaan, ja työkokemukseni kautta voin kertoa että milloinkaan ei ole liian myöhäistä.
Ei vaikka olisit yli 90- vuotias.
Toistan:
Milloinkaan ei ole liian myöhäistä avata itseään, tulla kuulluksi ja tutkia omia tunnepuolen asioitaan.
Vaikka moni asia on pienentynyt jo ajan saatossa, se on hyvä tuoda esille ja antaa tapahtumalle toisenlainen näkökulmakin.
Oivalluksia syntyy kun purku alkaa.
Käsittelemättömät asiat puristavat aina jossakin kohtaa kehoa.
Murehtiminen ja pelko ovat suurimpia syitä sisäelinten ja koko kehon, mielen ja elämän ilon heikkenemisiin.
Immuniteettijärjestelmä kavahtaa pelkoa ja se tarkoittaa vain yhtä asiaa:
Kehomme on kuin lehti virtaavassa joessa, kova jännite päällä joka takaa sen että elintoiminnot keskittyvät vain selviämiseen ja mietintään, että miten mahtaa käydä. HUH!
Tämä on erityisesti monelle lääkärille ja hoitajalle HAASTEEN paikka, kuinka kertoa asiakkaan asioista niin, että siitä jää aina positiivinen jälki, niin itse ns potilaalle kuin omaisillekin.
Se on ensimmäinen askel terveyteen, tai sen ylläpitoon jos voi sulkea tuon lääkärin/hoitajan huoneen oven “hyvän odotuksella”.
Mutta hetkinen, päivittäisestihän tuo koskee meitä kaikkia.
Kuinka kohtaamme toisen ihmisen, millä sanoilla, eleillä ja energialla? Olemmeko vilpittömiä ja näkyykö se meistä?
Meidän kaikkien välissä on jotakin.
Aina.
Sitä parempi olotila, mitä parempi energia välissämme on.
Me tunnemme energiat kehossa ja mielessä.
Sen verran meissä jokaisessa on vielä entisaikojen Atlantilaista, sillä aavistus on myös “lukemista”.
Me luemme toisiamme alinomaa.
Sinä minua ja minä sinua.
Muokkaamalla viestisi oikein, saatat nähdä sen oman energiasi jäljen.
Sitä kutsutaan usein hymyksi
Mieliini palaa tapahtuma, jossa koirapuistoa lähestyi mies koiransa kanssa,
pyysin että odottaisi hetkisen, ennenkuin laskisi koiransa puistoon.
Huomioin itse että kumpikaan koirista ei heiluttanut häntäänsä ja tästä sitten miehelle mainitsin, sillä tunnen oman koirani reaktiot/odotusenergiat (hän lukee hyvin vastassa olevia energioita, niin ihmisen kuin koirankin).
Nyt oli selkeästi oma koira täysin jännittynyt, odottavainen ja valmiina….
Mies kertoi että hänen koiraa oli purtu muutamaan kertaan ja siksi haluaa olla KUNKKUNA, mutta ei koskaan oo ollu ongelmaa.
Toistin hänelle että oma koirani on jännittynyt, sillä häntä ei edelleenkään heilu ja haluaisimme tulla pois täältä.
-Paska, siitä koiranhännästä mitään voi lukea, mulla on vakava sairaus, olen kuolemaan tuomittu!
-WOOOOOOT! MITÄ MÄ JUST KUULIN????
On kuin joku olis iskeny mua nuijalla päähän.
Olin järkyttynyt ja mietin vain pikaista poistumista.
-Noh, sitä suuremmalla syyllä kannattais olla hiukan rauhallisempi, tokaisin.
Mies nosti koiransa kaulapannasta (KÄÄK) ja siirtyi hiukan sivummalle siitä portin edestä.
Ehkä mun olis pitäny tarjota läheisyyttä?
Joo, myönnän, mutta ilman koirien kohtaamista.
Kenenkään asenteeseen /asennoitumiseen ei tule muutosta kuin sieltä oman itsen kautta, ja tiesin että se ei selkeästikään ollut tämä hetki,
siispä me painelimme kevyempiin maisemiin.
Tässä oli taas hyvä oppi siitä että ne omistajan ylläpitämät energiat valuvat aina siihen koiraparkaan.
Eeva-lehdessä (Heinäkuu 2020) jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Markku Kanerva toteaa että tyytyväisyys estää kehityksen.
Kyllä. Olen samaa mieltä, mutta myös tyytymättömyys estää kehityksen.
Jos on tyytymätön itseensä eikä tahdo/osaa tehdä tilanteen muuttamiseen mitään.
Ei esimerkiksi tiedä mistä aloittaa.
Kyllä, silloin se on vaikeaa yksin.
Mutta kyllä tuo aloitus onnistuu yksinkin.
Ensin pitää myöntää oma tyytymättömyytensä ja miettiä niitä toistuvia asioita/tapoja/tapahtumia missä tyytymättömyyden tunne tulee esiin.
Ja kyllä ne ovat todellakin, jopa itseltäkin piilossa, sillä ei kukaan halua toitottaa olevansa tyytymätön itseensä.
Ei suomalainen ainakaan.
Meidäthän on kasvatettu rukiisella sisulla.
Kaikilla asioilla ja ihmisillä on omat syynsä käyttäytymiseen, ja jokainen meistä toimii oman taustansa/mallin tai ohjeiden mukaan.
Noihin negatiivisiin asioihin ja tilanteisiin ei kannata jäädä kiinni, sillä niitä ei voi enää muokata.
Niitä ei niin sanotusti kannata päästää “iholle”.
Voit ajatella tai jopa sanoa ääneenkin näin:
Tuommoista lahjapakettia en voi ottaa vastaan, kiitos vaan!
Omaa suhtautumistapaansakin voi muuttaa ja se onnistuu parhaiten juuri siten kun ymmärrämme, että emme tosiaan tiedä kenenkään taustoja,
mitkä asiat ovat tarrautuneet kehenkin, minkälaisina tai kenen edessä ja miksi tahdot näyttäytyä toisenlaisena?
Näitä voimme pähkäillä ja opetella olemaan omissa energioissa.
Tuliko sinulle jokin tapahtuma tästä päivityksestä mieleen?
Pysyitkö rauhallisena tilanteessa vai kävikö toisin, miten selvisit tilanteesta?
Miten aiot jatkossa toimia?
Ps. Se “kuuluisa remmiräyhä” on aina taluttajan energioissa.
Uskallatko sinä kurkistaa sisimpääsi?
Minkälaisen maailma on sinusta muokannut, missä toimit toistaen jotain opittua kaavaa?
Ole utelias ja tutustu sisimpääsi. Se kannattaa aina. Siten voi alkaa uusi nousu.
Lähde siis mukaan ILMAISEEN 7-päivän haasteeseen KLIKKAAMALLA alla olevaa kuvaa, ja tutustu siihen upeutuun, joksi olet tullut ja muuta niitä löytöjä, jotka eivät miellytä sinua.
Rekisteriseloste ja tietosuoja
Rakkautta ja Valon viehkeyttä päivääsi!
